Kainula ja Itkumuuri
Osaamiskeskus Kainuun Aallon (entinen setlementti Kainula) kiinteistö Kainula on akateemikko Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelema. Vuonna 1957 valmistunut rakennus on ainoa Aallon toimiston suunnittelema rakennus Kajaanissa. Talon arkkitehtuurissa on viitteitä Aallon punatiilikauden töistä. Laajennusosan suunnitteli arkkitehti Osmo Sillman vuonna 1960.

Vuosina 1932-1933 rakennettu Itkumuuri sijaitsee Kainulan vieressä. Muuri rakennettiin hätäaputyönä ja rakentajien palkkana oli suolasilakkaa ja jauhoja. Itkumuuri on jyrkkään rinteeseen isoista kivistä rakennettu tukimuuri. Siihen kuuluu myös portaat Sissikujalta Kainuunkadulle.

Kajaanin kaupunginteatteri, Kauppakatu 14
Kaupunginteatteri valmistui vuonna 1905 yleiseksi seurain- ja kokoustaloksi. Uusgotiikkaan ja jugendiin viittaavaan nikkarityylisen rakennuksen suunnittelivat rakennusmestarit Nikander ja Piirainen. Rakennus muuttui vuonna 1925 Kajaanin kaupungintaloksi ja tuolloin siihen rakennettiin lisärakennus. Sen suunnitteli W. Nygård. Näyttämöä korjattiin ja laajennettiin samana vuonna. Entinen kaupungintalo ja kaupunginhotelli on toiminut Kajaanin kaupungin teatterina vuodesta 1962 lähtien. Teatteri sai talon kokonaan käyttöönsä, kun Kajaanille valmistui vuosien 1976-1977 vaihteessa uusi kaupungintalo tontin etelälaitaan.

Kajaanin lyseo
Lyseon klassistinen päärakennus on vuodelta 1924. Suunnittelija on arkkitehti Selim Savonius. Lisärakennuksen vuodelta 1968 on suunnitellut kajaanilainen arkkitehti Osmo Sillman. Vanha päärakennus yhdessä modernismin muotokieltä edustavan laajennusosan kanssa muodostavat mielenkiintoisen kaupunkikuvallisen kokonaisuuden.

Kajaanin rautatieasema

Kajaanin seminaarin alue
Kajaanin seminaari perustettiin vuonna 1900. Alueen vanhimmat rakennukset ovat vuosilta 1901-1905. Tulipalossa vaurioitunut uusittu klassistinen päärakennus on vuodelta 1930. Uudempia rakennuksia ovat vuonna 1951 valmistunut asuntola-ruokalarakennus "Intteri" ja vuodelta 1957 oleva Normaalikoulu. Seminaarialueen uusin rakennus on vuonna 1993 valmistunut koulutus- ja hallintorakennus "Intelli". Seminaarinalueella ja sen rakennuksilla on Kainuulle ja Kajaanin kaupunkikuvalle erityinen merkitys.

Kajaanin vanha sairaala-alue
Seminaarin takana sijaitsevat Kajaanin sairaalan vanhimmat jugendarkkitehtuuria edustavat rakennukset. M. Schjerbeckin, Th. Granstedtin ja H. Andersinin piirustukset ovat vuodelta 1908 ja rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1910.

Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus

Kalliokadun vanhat puutalot ja vesitornin alue
Yläkaupungin rakentaminen alkoi 1880-luvulla ja siitä rakentui yksikerroksinen puutalokaupunki. Kalliokatu on ruutukaavan mukaan rakennetulla kaupunkialueella. Kalliokatu 7-11 muodostaa Kajaanissa ainoan yhtenäisemmän vanhaa puukaupunkia muistuttavan kaupunkitilan ja on rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas katumaisema.

Paloasema ja vesitorni
Insinööri Vilho Kolhon suunnittelema punatiilinen paloasema- ja vesitornirakennus on vuodelta 1926. Sen arkkitehtuurissa on klassisia tyylipiirteitä. Paloasemaa on myöhemmin laajennettu yksikerroksisella talliosalla. Palolaitos siirtyi pois rakennuksesta keväällä 2004.

Kalliokatu 7
Kalliokatu 7:n ovat piirtäneet H. Heiman 1903 ja Anton Pokki vuonna 1906. Talo kunnostettiin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa Kajaanin kaupungin toimistotiloiksi. Talon seinään on kiinnitetty laatta, jossa lukee: "Tasavallan presidentti Urho Kekkonen asui tässä talossa vuosina 1911-1926". Rakennuksen kunnostuksen yhteydessä tiilikate on vaihdettu konesaumatuksi peltikatteeksi.

Kalliokatu 9
Kalliokatu 9:n on suunnitellut rakennusmestari J. Korhonen vuonna 1907. Talon on omistanut ennen sotia Ämmäkoski Oy ja sen seitsemässä huoneistossa on asunut yhtiön työntekijöitä. Rakennuksessa on ollut myöhemmin asuin-, kerho- ja kokoontumistiloja. Rakennuksessa on puolitoista kerrosta ja siinä on aumakatto, jonka katujulkisivussa on useita parvekkeellisia frontoneja.

Kalliokatu 11
Kalliokatu 11:n on piirtänyt Anton Pokki vuonna 1910 ja ullakkohuonepiirustukset J. Korhonen vuonna 1935. Hillitysti nikkarityylinen rakennus on 1½-kerroksinen ja harjakattoinen rakennus, joka on perustettu hakatuille kiville.

Kalliokatu 4
Kuopiolaisen arkkitehti Seppo Ruotsalaisen suunnittelema modernismia edustava nelikerroksinen virastorakennus on vuodelta 1957.

Kaukametsä
Kaukametsän vanhemman osan, vuodelta 1985 ja sen laajennusosan vuodelta 1997 ovat suunnitelleet Sinikka Kouvo ja Erkki Partanen. Kaukametsä edustaa suunnittelijoilleen ominaista persoonallista modernismia.

Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori

Väinölän koulun rakennukset ja ns. Karvosen talo
Karvosen talo oli asuinrakennus, kunnes se siirtyi vuonna 1985 Kajaanin kaupungin omistukseen ja tilat kunnostettiin Kalevan harjaantumiskoulun käyttöön. Kiinteistöön kuuluu kaksi erillistä asuinrakennusta, joita yhdistää käytävä/lasikuisti. Vanhempi rakennus on vuodelta 1886 ja uudempi vuodelta 1914.

Väinölän koulu on alun perin asuinrakennus vuodelta 1886. Se on ollut myös Kajaanin lyseona ja myöhemmin Väinämöisen päiväkotina. Koulurakennuksen tontilla on myös eri-ikäisiä hirsipintaisia ulkorakennuksia.

Tapiolan päiväkoti
Kirkkopuiston etelälaidalle vuonna 1904 rakennettu Ämmä Oy:n konttori- ja asuinrakennus on myöhemmin ollut muun muassa Kajaanin postina ja vuodesta 1929 lastentarhana ja päiväkotina. Sen on suunnitellut K. Nikander.

Linnan lukio
Entinen Linnan lukio (alunperin tyttölyseo) on arkkitehti Eino Pitkäsen viimeinen työ Kajaanissa. Rakennus on suunniteltu vuonna 1955 ja se valmistui vuonna 1958. Tyttölyseo muuttui vuonna 1970 Kainuun yhteislyseoksi. Peruskouluun siirtymisen jälkeen vuonna 1973 yhteislyseo jakaantui kahdeksi kaupungin ylläpitämäksi kouluksi ja rakennuksesta tuli Linnan lukio. Rakennus on korjattu vuonna 2006 osittain Oulun yliopiston toimipisteeksi ja osittain yritystiloiksi.

Pyörteen tila, Kuurna
Pyörre on alun perin ollut lukkarin virkatalon torppa ja myöhemmin itsenäistyttyään vuonna 1922 maanviljelystila. Se sijaitsee historiallisesti arvokkaan Nälkäkanavan varrella ja oli tervasoutajien taukopaikka. Talonpoikaisklassismia edustavan päärakennuksen vanhin osa on 1800-luvulta ja laajennukset vuosilta 1904 ja 1965. Talossa pitivät majapaikkaa Kainuussa häämatkaansa vuonna 1893 viettäneet taiteilija Louis Sparre ja Eva Mannerheim-Sparre. Tilalla on jäljellä asuinrakennuksen lisäksi navetta (1905), piha-aitta (1906), vaja (1930), kanala (1931), kaivokoppi (?) sekä pihapiirin ulkopuolella olevat rantasauna (1943/1960); maakellari (?) ja puimala (1948).

Sissilinna
Arkkitehti Annikki Paasikiven suunnittelema Kajaanin suojeluskuntapiirin talo edustaa 1920-luvun klassismia. Vuonna 2000 rakennuksessa tehtiin käyttötarkoituksen muutos ja rakennukseen tuli Kajaanin kaupunginteatterin Pieni näyttämö.

Tihisenniemen tehdasyhdyskuntaan on koko ajan kuulunut monipuolinen rakennuskanta. Uudet rakennukset ovat niveltyneet uutena kerroksena entisiin. Sellun- ja paperinvalmistuksen ja sahaustoiminnan lisäksi tehdasalueella on valmistettu tiiliä vuosina 1909-1955, klooritehdas toimi vuosina 1916-1921 ja puutalotehdas noin vuodesta 1909 vuoteen 1955. Vuosina 1924-1978 toiminut puusepäntehdas on purettu pois vuonna 1980.

Tehdasalue on tärkeä osa Kajaanin kaupungin historiaa ja kaupunkikuvaa. Alueen vanhimmat tehdasrakennukset ovat keskeisin osa koko maakunnan teollisuushistoriaa. Arkkitehtonisesti alueen vanhimmat rakennukset liittyvät 1900-luvun alun teollisuusrakennusperinteeseen.

 

Lähde:
Päivi Tervonen. Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006.