Haukilammen kämppä, Kivimäki
Haukilammen kämppä on Kajaanin kaupungin metsätoimiston entinen vuosina 1950-51 metsänhoitaja N. S. Arppen rakennuttama metsätyökämppä. Rakennukseen kuului kämppäkäytössä iso pirtti ja vaatteiden kuivatustila miehistölle sekä teräväpää, jossa oli keittiö ja kämppäemännän huone.

Kainuun keskussairaalan alue
Kainuun keskussairaalan suunnitteli arkkitehti Reino Koivula ja se rakennettiin vuosina 1964-1967. Laajennusosa vuodelta 1993 on myös hänen suunnittelemansa. Sairaalanmäen korkeimman silhuetin muodostaa seitsenkerroksinen potilastorni, jonka ympärille levittäytyvät muut alueen rakennukset: asuin-, rivi- ja kerrostalot.

Koutaniemen seuraintalo
Hirsirakenteinen seuraintalo on vuodelta 1950. Rakennus on tehty kyläläisten talkootyönä.

Murtomäen rautatieasema

Prikaatin alue, Hoikankangas
Kainuun prikaati muodostettiin vuonna 1966 Pohjois-Savon Prikaatista ja Porin Prikaatin Patteristosta. Rakennustyöt Kajaanin Hoikankankaalla kaupungin etelälaidalla alkoivat vuonna 1959 ja alueen rakennukset ovat pääosin 1960-luvulta.

Alueen ydinosan, betonirakenteiset tiiliverhotut mäenharjanteella sijaitsevan sotilaskoti/urheilutalo/ruokala -rakennusryhmän on suunnitellut arkkitehti Osmo Lappo. Ydinaluetta kiertää puolikuun muodossa pitkien kasarmirakennusten ryhmä. Ympyrän avoimella reunalla sijaitsee arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema sairaala. Ulkokehälle sijoittuu Osmo Lapon suunnittelema esikuntarakennus sekä tykkihallit, katokset, koulutushalli, keskusvarasto ym. tekniset rakennukset.

Hoikankankaan kasarmialue muodostaa toimivan, tiiviin ja modernismia tarkoituksenmukaisella ja tyylikkäällä tavalla edustavan kokonaisuuden, joka on valtakunnallisesti arvokas kohde.

Rajavartioston kasarmialue, Lehtikangas
Kainuun rajavartiosto on toiminut Leirimäellä Kajaanin Kasarminkadulla Suomen rajavartiolaitoksen perustamisvuodesta 1919 lähtien. Vanhat 1800-luvulla rakennetut Venäjän vallan aikaiset rakennukset on purettu rajavartioston alueelta 1930-luvulla. Puistomaisessa männikössä sijaitsevat 1920-luvun kasarmirakennukset ja 1950-luvun "jälkifunkis"-asuintalot. Pääportti, jossa on sisäänkäynnin molemmin puolin jyhkeät graniittiset kivipaadet, on Kasarminkadun puolella. Toimiupseeritalon ja Perinnetalon välinen vanha pääportti on kunnostettu alkuperäisen 1920-luvun ulkoasuun perinneportiksi vuonna 2001.

Sokajärven huvila-alue
Sokajärven huvila-alue edustaa Sotkamon (Korvanniemi, Rimpilänniemi, Lontanniemi) huvilayhdyskunnan ohella maakunnan vanhinta huvila-asutusta. Nauhamaisesti järven rantaan sijoittuva huvila-alue muodostaa maakunnan yhtenäisimmän huvilayhdyskunnan. Ainoastaan Kalliorannan huvila sijaitsee hieman etäämmällä muista. Huviloille muutettiin alkukesästä palvelusväki mukaan lukien ja kaupunkiin palattiin koulujen alkaessa. Arkkitehtonisesti huvilat edustavat, ajan tyyli-ihanteiden mukaisesti kansallisromantiikkaa ja siihen läheisesti liittyvää jugendia tai ns. pitsihuviloita, joiden esikuvana oli lähinnä Terijoen huvilayhdyskunta. Huvilat ovat vielä pääasiallisesti kesäkäytössä.

Huvila Jylhä, Sokajärvi (Kannon huvila)
Huvilan ensimmäinen omistaja oli prokuristi Albin Häyrinen. Myöhemmin huvilan omisti postimestari Strömberg ja 1940-luvulla rakennus siirtyi Kannon suvulle. Huvila on 1910-luvulta. Alunperin rakennus on edustanut lähinnä kansallisromantiikkaa, mutta arkkitehti Eino Pitkäsen muutostyöt 1940-luvulla ovat modernisoineet rakennuksen.

Kalliorannan huvila, Sokajärvi
Kalliorannan huvila on rakennettu 1910-luvun alussa. Pormestari Fredrik Hyöky hankki sen omistukseensa vuonna 1912. Nykyinen huvila on laajennettu tuolloin jo paikalla olleesta rakennuksesta. Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema lasiveranta on 1950-luvun alusta. Kalliorannan huvila on yksi maakunnan vanhimpia huvilarakennuksia.

Suvirannan huvila, Sokajärvi
Huvilan on rakennuttanut kajaanilainen kauppias Ivan Sergejeff vuonna 1908. Huvilalla on ennen nykyistä omistajasukua ollut useita omistajia. Vahvasti kansallisromanttishenkinen huvila on Sokajärven alueen vanhin huvilarakennus.

Sokarannan (Kiven huvila), Sokajärvi
Huvilan vanhin osa on vuodelta 1939 ja rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Oiva Kallio. Jo rakentamisaikaan vaalea, yksikerroksinen vaakavuorattu rakennus oli hyvin moderni. Rakennusta laajennettiin vuonna 2002 alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittavalla tavalla. Laajennuksen suunnitteli arkkitehti Raija Seppänen.

Ärjänsaaren tervahaudat
Ärjänsaaren komealta rantatörmältä inventoidut tervahaudat antavat arvokkaan lisän yhdelle Oulujärven maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaimmalle saarelle.


Lähde:
Päivi Tervonen. Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006.