Huovilan pihapiiri, Käkisaari
Huovila on Vuolijoen vanhoja perintötiloja. Paikalla on ollut asutusta mahdollisesti jo 1500-luvun lopulla. Pihapiirin kuuluu päärakennus (1840-luku?), luhtirakennus, lato, navetan kivirauniot ja kolme pikkuaitaa. Rannalla on lisäksi tuulimylly ja vanha useamman talon yhteinen kalasauna. Huovilan aitat: (liha/jauhoaitta, vilja-aitta ja nukkuma-aitta) sijaitsevat tulotien varrella rinnakkain päärakennuksen lähellä. Ne edustavat alueella vanhinta aittatyyppiä: yksihuoneista, jalallista, otsallista tai otsatonta aittarakennusta. Aittojen hirret ovat hyvin kuluneet. Hirsikehä on saatettu joskus jopa kokonaan kääntää. Aitoissa on lukuisia siirtomerkkejä.
Muut pihapiirin rakennukset ovat pihavarasto, kunnostettu suurikokoinen tuulimylly, savusauna ja verkkosauna. Pihapiirissä on jäljellä myös vanhan kivinavetan rauniot. Tuulimylly mainitaan isojakokartassa jo vuonna 1887. Sillä on jauhettu viimeksi 1920-luvulla. Museovirasto kunnosti myllyn vuonna 1992.
Käkisaaren kanava
Kanava kaivettiin 1600-luvulla venäläisvankien työnä. Kiveämätön kanava kaivettiin alavan niitty- ja suomaiseman läpi. Kanava erottaa Käkisaaren mantereesta ja ulottuu Käkilahdesta Paavonlahteen.
Maijalan pihapiiri
Maijala on edustava esimerkki alueen talonpoikaisesta rakennusperinnöstä. Pihapiiriin kuuluu kaikkiaan 14 rakennusta, jotka ovat pääasiassa hyvässä tai ainakin kohtalaisessa kunnossa. Museovirasto kunnosti myllyn vuonna 1992. Maijalan pihapiirissä on säilynyt paljon erilaisia aittoja. Niiden tarkat rakentamisajat eivät ole tiedossa. Vanhimmat aitat ovat 1800-luvulta ja nuorimmat 1900-luvun ensi vuosikymmeniltä. Tuulimylly on rakennettu vuonna 1886 Kestilän Järvenkylän Kankaan talossa. Se on tuotu Maijalaan pari vuotta rakentamisen jälkeen. Mylly jäi pois käytöstä 1930-luvulla.
Otanmäen kaivosalue
Kaivostorni on rakennettu vuonna 1952. Sen on suunnitellut Insinööritoimisto K. Hanson. Torni on betonirakenteinen ja maalaamaton. Torniosassa on viisi kerrosta ja pyöreän tornin yläosa on kahdeksankulmainen. Katto on ns. kekokatto. Rakennuksen katteena on huopa.
Korjaamo- ja varastorakennus on valmistunut kahdessa vaiheessa vuosina 1950 ja 1952. Rakennus on toiminut mittarikorjaamona, kone- ja sähkölaitekorjaamona, toimistona ja keskusvarastona. Sosiaalitalo on valmistunut vuonna 1978. Rakennus on osittain betoni- ja osittain puurakenteinen. Betonirunkoinen ja tiiliverhottu levyhalli on valmistunut vuonna 1967. Kaivoskonttori - autotalli - kompressoriaseman vanhempi osa on valmistunut vuonna 1952 ja laajennusosa on vuodelta 1979. Viime vuosina rakennus on toiminut terveystalona. Rakennuksen vanhempi osa on teräsrunkoinen tiilirakennus. Uudemman osan väliseinät ovat puurunkoisia ja rakennus on verhottu lujalevyverhouksella. Hienomurskaamo/ puutyöhallin vanhin osa on vuodelta 1952 ja laajennusosa (puutyötilat) ovat 1950-luvun lopulta. Rakennuksessa on myös sähkömuuntajan tilat ja malmisiilo. Siipiosassa on ollut puutyötilat.
Kaivoksen uusi konttorirakennus valmistui vuonna 1966. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Osmo Sillman. Konttorirakennus on tehty valkoisesta tiilestä ja se on yksikerroksinen.
Otanmäen kaivosyhdyskunta
Vuolijoen kirkko ja pappilat
Vuolijoen kivikirkko on vuodelta 1906. Kirkon lähellä oleva vanha pappilarakennus on vuodelta 1923 ja uudempi arkkitehti Kyllikki Halmeen suunnittelema pappila on vuodelta 1957. Kirkon ja kahden pappilan muodostama alue on sekä maisemallisesti, rakennustaiteellisesti, että kulttuurihistoriallisesti arvokas. Eri-ikäiset ja tyyliltään eri aikakautta edustavat rakennukset muodostavat tasapainoisen, mielenkiintoisella tavalla historian vaiheista kertovan kokonaisuuden. Vuonna 1976 rakennettu seurakunnan virastotalo antaa yhden lisän tähän kokonaisuuteen.
Vuolijoen vanha terveystalo
Nissiläntien varrella, keskeisellä paikalla olevan hyväkuntoisen terveystalon rakentaminen on ollut edistysaskel kunnan tarjoamissa terveyspalveluissa. Terveystalo rakennettiin vuonna 1950 sodan jälkeisessä materiaalipulassa ruotsalaisen Norsjön kunnan lahjavaroin. Rakennus on erityisen tärkeä myös kyläkuvan kannalta.
Lähde:
Päivi Tervonen. Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006.
Kirjallisuutta:
Päivi Tervonen: Vuolijoen kulttuurimaiseman kerroksia. Alueelliset ympäristöjulkaisut 316. Kainuun ympäristökeskus. Kajaani 2003.
|
Rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet 
