Jämäksen vanha rajavartioston kasarmi
Rajavartioston kasarmi Jämäkseen valmistui vuonna 1930. Sotavuosina se toimi armeijan tukikohtana ja jatkosodan aikana osasto Marttina toimi sieltä käsin.

Talvisotamuseo
Kuhmon taisteluja ja sota-aikaa esittelevä näyttely. Esillä esimerkiksi interiöörejä ja pienoismalleja. Tutkijoiden käytössä myös yleisöpäätteet ja käsikirjasto. Keskustasta 2,5 km Kalevalakylän tuntumassa.

Toisen maailmansodan aikaiset taistelualueet: Kilpelänkangas, Saunajärvi ja Jyrkänkoski
Talvisodan taistelut koettelivat Kuhmoa laajasti. Sotatoimialueet ja sitä kautta tapahtumien vaikutukset näkyvät maisemassa vieläkin. Taisteluiden kannalta tärkeitä alueita ovat Saunajärven ja Lammasperän suunnat sekä Vetkon alue. Keskeisiä paikkoja löytyy myös silloisen kirkonkylän alueelta, Jämäksestä, Katermalta ja Pohjois-Kuhmosta. Maakunnalliseksi kohteeksi on tässä vaiheessa valittu Saunajärven suunta.

Kilpelänkankaalla ja Löytöjoen maastossa käytiin Kuhmon suunnan raskaimmat taistelut. Ylivoimaisesta vihollisesta huolimatta suomalaisten onnistui pitää asemansa Löytövaarassa sodan loppuun saakka. Alueella on mm. pommikuoppia, juoksuhautojen, poteroiden ja korsujen jäännöksiä. Paikalle on pystytetty muistomerkki.

Saunajärven taistelualueilla on 1990-luvulla osittain entisöity suomalaisten ja neuvostoliittolaisten taisteluasemia sekä välirauhan aikana rakennettuja salpalinjaan kuuluvia panssarivaunuesteitä ym. Saunajärven Laamasenvaaralle on pystytetty muistomerkki siitä, että siellä tapahtui talvisodan ensimmäisenä päivänä siviiliuhrin vaatinut yhteenotto vihollisen kanssa.